torstai 9. huhtikuuta 2015

Ihan oikean kokoinen vauvapeitto

Nyt on sen verta iso vaihde päällä, että ihan toista blogitekstiä pukkaa viikon sisään! Syytetään tästä kevättä...Eiköhän tässä pian sitten taas palata ruotuun ja päivityksiä lähtee tulemaan noin kahden kuukauden välein. 

Rinssille syntyi sukulaisvauva tuossa helmikuussa ja halusin neuloa hänelle jotain pientä mutta spesiaalia. Siitä se ajatus sitten lähti: 


Alussa oli hieno idea kirjailla tekstiä tuohon lipun yläpuolelle, mutta valmistusteknisistä syistä (teksti näytti noin kolmevuotiaan tekemältä pistotyöltä) sitä en koskaan valmiiseen peittoon toteuttanut. Idea Senegalin lipusta tuli ihan puhtaasti uuden tulokkaan isän kotimaasta. Lankana käytin Novitan Nallea sekä Woolia sekaisin eikä itse peiton neulomisessa ollut sen kummempia kommervenkkejä. Loin niin paljon silmukoita kuin halusin leveyttä ja annoin mennä.

Peittohan on neulottu ihan sileänä tasoneuleena. Lipun toteutin kaksipuolisena kirjoneuleena ja voin kertoa ettei toimi tällaisessa työssä. Ei niin mitenkään. Sikäli hauska idea mutta ei yksinkertaisesti toimi työssä, jossa suurin osa toteutetaan yksipuoleisena tasoneuleena ja vain pieni kuvio neulottaan kaksipuoleisena. Tulee liikaa rumaa reunaa ja pieniä reikiä, joita pitää jälkikäteen paikkailla ja joita allekirjoittanut kammoaa ylikaiken. Huomatkaa myös nätti reuna, jonka virkkasin! Sekin on ihan peruskauraa; ensin virkataan haluttu määrä kiinteitä kerroksia ja sen jälkeen virkataan seitsemän pylvästä joka kolmanteen silmukkaan.

Peitto muuten valmistui nopeammin kuin Rinssin oma. Ja pysyi tämän vuoksi ihan inhimillisen kokoisena!



Kevät kutittelee jo sormenpäitä ja ideoita olisi vaikka muille jakaa. Tällä hetkellä puikoillani on (edelleen) Rinssin neule, joka toivottavasti valmistuisi hänen uuden toppaliivin kanssa pidettäväksi ennen kuin hän lähtee kouluun. Ja se torkkupeitto, se olisi saatava valmiiksi. Lisäksi tein loistavan jemmalöydön ja löysin järjettömän kasan täysbambuista lankaa! Siitä olisi tarkoitus tehdä raitaneule itselleni, jota voin pitää lämpiminä heinäkuun öinä mökkireissulla laiturilla istuessani. Paidan valmistumisen jälkeen tarvitseekin enää rukoilla niitä lämpimiä heinäkuun öitä sekä hankkia se järvenrantamökki. Mutta siitä haaveillessa ehtii taas muutaman rivin neulomaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti